Ekologisuus on jo terminä aika vaikea. Jos mennään tarpeeksi pitkälle ekologisuuden ihanteessa, tulee vastaan ajatus siitä, että eikö olisi ekologisinta jättää talo kokonaan rakentamatta. Tontti säilyisi luonnontilassa, materiaaleja, kuljetuksen päästöjä ja energiaa säästyisi.
Me ei nyt kuitenkaan olla ihan niin ekologisia, että unohtaisimme rakentamisen, ja kun meidän perhe kuitenkin tarvitsee jonkin asumuksen, niin yritämme siis nyt rakentaa niin hyvän ja ekologisesti kestävän talon kuin mahdollista.
Rakentamisessa meidän ajattelutapamme edustaa perinteistä ekoajattelua, emme rakenna modernia teknisin innovaatioin varustettua passiivitaloa, vaan pyrimme rakentamisessa vanhanajan järkevään ja säästäväiseen materiaalien käyttöön, ja valitsemaan aikaa kestävän huolellisen rakennustavan ja käyttämään hengittäviä luonnonmateriaaleja. Talon muodossa ja tulisijojen sekä ikkunoiden sijoittelussa huomioimme optimaalisen lämmön leviämisen ja ikkunoiden kautta saatavan auringon lämmön ja valon.
Suurena kysymyksenä meillä kuitenkin on edelleen talon seinien materiaali ja rakenne. Meille kolme mahdollista vaihtoehtoa ovat perinteinen aito massiivihirsi, liimahirsi eli lamellihirsi ja ohut hirsiseinä (70 mm) puukuitueristeen ja ilmansulkupaperin kanssa. Kaikkia näitä kutsutaan hirsiseiniksi, mutta itse ehkä puhuisin viimeksi mainitun kohdalla ennemmin ekopuutalosta kuin varsinaisesta hirsitalosta.
Ulkonäöltään näissä vaihtoehdoissa on eroja, etenkin jos massiivihirren saisi kauniisti käsinveistettynä. Ulkonäkö ei kuitenkaan meillä ole valinnan tärkein kriteeri, vaan teemme päätöksen sen perusteella mikä seinäratkaisu olisi kestävin, hengittävä, mutta kuitenkin tarpeeksi eristävä (lämmitysenergian säästö) sekä kustannuksiltaan ja rakennustavaltaan meille mahdollinen.
Massiivihirren ja lamellin yhtenä hyvänä puolena on rakenteen nopea valmistuminen. Ulkoseinän pystyksen myötä myös sisäpinta on valmis, kun taas puukuitueristeen kanssa sisäseiniin täytyy vielä nikkaroida ilmansulkupaperit ja sisäverhoukset (meille tulisi puupaneeli). Ajan ja vaivan säästyminen tarkoittaa rakennusprojektissa tietenkin myös rahansäästöä, jota ei voi olla näitä valintoja tehdessä huomioimatta.
Massiivihirrestä rakentaessa tulee kaikessa huomioida puun luonnolliset ominaisuudet, hirsiseinä sekä painuu, että kutistuu, joten kaikkien hirsiseinään kuulumattomien rakenteiden ja rakennusosien kanssa tulee asentajan osata hommansa ja huomioida liitoskohdissa hirsiseinän eläminen.
Seinän pääasiallisen materiaalin lisäksi haluamme, että muutkin seinään tulevat materiaalit ovat mahdollisimman luonnonmukaisia. Hirren ekologisuudesta huolimatta läheskään kaikki hirsitalojen ja lamellien valmistajat eivät tarjoa hirsien väliin ja ovien ja ikkunoiden ympärille tiivisteeksi perinteistä pellavaa, kun taas ekopuutalon seinään saataisiin näihin kohtiin tiivisteeksi pellavanauhaa.
Ohut hirsikehikko + puukuitueriste-seinällä saataisiin luonnonmateriaaleista tehty seinä, joka on U-arvoltaan 0,17 , eli parempi kuin massiivihirsiseinällä, jonka keskimääräinen U-arvo on 0,40 kun käytetään vähintään 18 cm paksua hirttä.
Koska talon energiankäyttö pitää nykyrakentamisessa pysyä entistä paremmin kurissa, ja talon E-luku lasketaan talossa kokonaisuudessaan kuluvasta energiamäärästä, seinän hyvä U-arvo helpottaisi perinteisten - ei niin eristävien - materiaalien käyttöä muualla talossa. Puuikkunat ovat tästä yksi esimerkki, puuikkuna ei ole niin energiapihi kuin uudenaikaiset alumiini-ikkunat, mutta sen valmistus ja materiaalit ovat selvästi ekologisemmat, eikä ajan kanssa puuikkunoita tarvitse uusia vaan ne voidaan korjata ja näin säästää luontoa. Samoin yläpohjaan ei tarvitsisi ekopuutalon hyvin eristävien seinien takia lisätä jättipaksua kerrosta eristettä, jolloin yläkerran katto tulisi korkeammalle ja näin samalle pinta-alalle saadaan lisää asuinneliöitä.
Seinärakenteen kestävyys on kuitenkin meille tärkeämpää kuin tämänhetkisten energiamääräysten korkeimpien tavoitteiden noudattaminen. Talon on tarkoitus kestää sukupolvelta toiselle ja massiivihirsi onkin todistetusti rakennusmateriaali, joka kestää satoja vuosia. Suomessa on perinteisesti rakennettu todella paljon hirrestä ja vanhimmat rakennustyyppimmekin ovat hirsitaloja. Hirsi kestää vuosisatoja ilman minkäänlaisia suoja-aineita ja maalikerroksia, ja jopa ilman suojaavia vuorilaudoituksia.
Lamellihirsimyyjien mukaan liimahirren kerrosten välissä käytettävä liima elää puun mukana eikä muodosta hengittämätöntä kalvoa, käytännön kokemusta liimahirren kestävyydestä ei kuitenkaan vielä niin pitkältä ajalta, että tietäisimme alkavatko liimaukset kuitenkin ajanmyötä repsottamaan niin, että seinä menee korjauskelvottomaksi.
Ohut hirsikehikko + puukuiteriste taas on kehikon ostalta vastaava kuin massiivihirsi, onhan se samaa tavaraa, mutta vain ohuempi. Mutta mielestäni tämän rakenteen riski tuleekin siitä miten hyvin puu kestää siihen kiinni puhallettavan puukuitueristeen kanssa. Puukuitueristeen ja hirren rajapintaan kun muodostuu helposti kosteuden tiivistymistä kun hirsi on ensimmäinen kylmä pinta, jonka sisältä tuleva lämmin vesihöyry kohtaa matkalla rakenteen läpi ulos. VTT on tutkinut tätä rakennetta kosteuden ja homeiden kehittymisen ostalta ja tutkimuksen tulokset ovat minusta ihan hyvät, mutta VTT kyllä myös totetaa, että tässä on mahdollinen riski olemassa. Ohuen hirsikehikon ja puukuitueristeen korjaamisen vaikeus on myös kysymysmerkki, onnistuuko kengittäminen eli alimpien hirsien vaihto tarvittaessa, vai meneekö koko seinä kerralla uusiksi?
Käytännössä rakentaja ei yleensä voi valita vain yksinkertaisesti parasta materiaalia, vaan myös kustannukset on otettava huomioon. Materiaalin hinta on vain pieni osa seinän hinnasta: pystytys/asennus, sisäpintojen mahdolliset levytykset, ikkunalautojen ja listojen asennukset ja sisä- ja ulkomaalaus ovat kaikki kulueriä, jotka pitäisi osata nyt arvioida kunkin materiaalivaihtoehdon kohdalla erikseen.
Lapsiperheessä, jossa toinen aikuinen on usein työnvuoksi poissa Suomesta, olisi nyt osattava myös realistisesti arvioida kuinka paljon lisätyötä asennuksen lisäksi kuhunkin vaihtoehtoon kuuluu ja kuinka "avaimet käteen" -asennuksia eri rakennevaihtoehdoille on mahdollista saada.
Myös ns. projektinjohto vie omakotitalonkin rakentamisessa paljon aikaa, etenkin kun meidän toivomukset ovat kaukana tavallisimmista ratkaisuista.
Olemme pyrkineet siihen, että saisimme tilattua talon säältä suojaan asennettuna. Käsinveistettyjen massiivihirsien kanssa näyttää nyt siltä, että tällaista tuotteistettua talopakettia kattoineen ja ikkunanasennuksineen ei ole juuri nyt saatavissa, varmaankin valmistajien omilla talomalleilla talon voisi hyvinkin saada, mutta meillä lisärajoitteita tulee omista piirustuksista, jotka noudattelevat enemmän parin vuosisadan takaisia mittoja, kuin nykyrakentamisen standardeja. Hyviä tekijöitä on kuitenkin löytynyt ja selvittelemme edelleen kuinka laajan asennuksen hirsikehikon lisäksi olisi mahdollista saada.
Kaikenkaikkiaan tässä on nyt käsillä
suurten päätösten hetket, kun toiveet kohtaavat todellisuuden. Olisi ihanaa, jos meillä olisi mahdollisuus olla huomioimatta aikatauluja ja budjettia, mutta mennään nyt näillä realiteeteilla, jotka ovat meidän perheelle tässä elämäntilanteessa mahdollisia.